Väsyttää, väsyttää ja vielä kerran väsyttää..

Parisen viikkoa on mennyt ihan sumussa. Koko ajan pitäisi tehdä jotain, joten väsymys ja uupumus alkavat kevään tavoin vaivata. Töistä kotiin tulemisen jälkeen en jaksaisi tehdä yhtään mitään ja sen kyllä kämpästä huomaa. Tiskit on tiskaamatta, pyykit pesemättä, villakoiria alkaa ilmestyä nurkkaan jos toiseenkin. Ja tästä syytän yksin omaan väsymystä! Eräs ilta ajattelin, että nukun alle tunnin mittaiset päikkärit. Ja herään kuuden tunnin päästä! Ja sen jälkeen meni helposti seitsemän tunnin yöunet. Yhteensä siis kolmetoista tuntia. Ja aamulla väsytti edelleen.

Viikonloput ovat olleet niin tekemisen täyteisiä, että seuraava viikko meneekin pelkästään palautumisessa. Hohhoh, vaikka nukkuisin viikon putkeen - olisin silti ihan yhtä väsynyt kuin nytkin. Lisäksi jomottava päänsärky - joka onkin kestänyt jo parisen viikkoa - syö ihmistä. Särkylääkkeet eivät auta, kuumavesipullo tai kauratyyny eivät auta, liikunta ei auta, ainut mikä auttaa on lepo, ja tässä onkin levätty jo ihan tarpeeksi. No mitäs kaikkea tän mun koomailun aikana on tapahtunut? Viikoilla ei nyt hirveästi ole mitään tapahtunut, mutta viikonloppuina sen sijaan on. Toissa viikonloppuna lähdimme porukoiden luokse Hirvensalmelle. He ovat tai siis olenhan minäkin, caravaanareita, eli niitä joita kirotaan tienpäällä. Kaikki kesät teiniyteen asti vietimme vaunulla, reissaten ympäri Suomea. Nytkin haluaisin kovasti olla koko ajan mukana, mutta valitettavasti työt estävät sen. Onneksi pääsen nauttimaan viikonloppuisin tälläisistä minilomista. Toissa viikonloppu siis meni Hirvensalmen kauniissa maisemissa, tämä viikonloppu sitten Pohjois-Karjalassa, nimittäin Kiihtelysvaarassa! Kevyet 8 tunnin ajomatkat väsyttävät todella paljon ennestäänkin väsynyttä ihmistä, mutta oli se sen arvoista! Viikonloppu oli kyllä tämän kesän huippuhetki parhaimmillaan, siksi harmittikin niin paljon lähteä takaisin työn ja väsymyksen maahan. Molemmista viikonlopuista on kuvia, ja niitä julkaisenkin taas näin viiveellä :)

Vielä yksi maininnan arvoinen asia. Sain nimittäin uuden puhelimen! Vanhassa puhelimessani ei sinänsä ole mitään vikaa paitsi akku kestää korkeintaan viisi tuntia, jos kännykän laskee nätistikin pöydälle se sammuu, netti ei toimi vaikka nettiä pitäisikin olla jäljellä jne. Avokki perjantaina lähdön hetkellä vihjasi, että haluamani puhelin olisi tosi edullisessa tarjouksessa jos olet lukenut tämän postauksen, tiedät että minulle "edullinen" pitää olla todella edullinen. Kauppa oli matkan varrella ja pysähdyimmekin siihen. Hetken päästä huomasin pitäväni hyvin ohutta ja haurasta puhelinta kädessäni. Nimittäin iPhone 5:sta. IPhone ei sinänsä ole mikään uusi tuttavuus, olen omistanut aiemman version suurin piirtein vuosi sitten. Ja tykkäsin edellisestäkin jo. Tätä uutta käsittelen vielä kuin haurasta linnunpoikasta, joka voi särkyä millä hetkellä hyvänsä. Viikonloppu meni niin rivakasti saunoessa, syödessä, uidessa, lenkkeillessä, pelatessa, virkaten, etten kerennyt tehdä ollenkaan tuttavuutta tähän uuteen ja ihmeelliseen Ysvään. Tämähän tarkoittaa sitä, että vanha puhelimeni jää työttömäksi ja sen sisällä olevat kuvat oikein huutavat julkaisemista. Eli huono laatuisia kännykkäkuvia on pian tiedossa!

Tämän postauksen tarkoituksena kai oli ilmaista, että ollaan hengissä ja ehkä tämä väsymyskin antaa jossain kohtaan periksi, milloin ehkä jaksaisin blogiin ja postauksiin panostaa täysin uudella lailla. Postauksia siis luvassa, voisinpa lupailla että tällä viikolla useampiakin. Pysykäähän kuulolla!