keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Minä ja muoti

Luvassa on pohdiskelua, omia kokemuksia ja omia lemppareita ihmiskuntaa puhuttavasta aiheesta, eli muodista. Kuinka orjallisesti seuraan demin tai cosmon "must have"-listaa vai olenko peräkylien neito pienellä budjetilla, jolle on ihan sama onko päällä 300 euron mekko vai jätesäkki?



Heti alkuun, ei, blogista ei olla leipomassa väkisin väännettyä muoti/lifestyle-blogia. Eikä tälläinen minua kiinnostakkaan. Koska olen nainen (yllätys..), kauneus, muoti, meikit, jne. ovat halusin tai en, osa elämääni. Eikä se haittaa ollenkaan, päin vastoin. Mutta mitä oikeasti ajattelen nykyajan muodista, siihen panostamisesta tai panostamattomuudesta. Missä menee raja? Mitä itse olen valmis uhraamaan vain siksi, että olen cool?


Kuva

Pienestä pitäen, en ole ollut sellainen, joka pienessä päässään miettisi sopiiko tuo paita näihin housuihin. Saati sellainen, jolle ostettaisiin joka viikko kasa uusia vaatteita. Ei, melkein kaikki vaatteemme ostettiin kirppareilta tai saatiin, ja sama pätee nytkin. Panostan todella vähän ostamiini vaatteisiin. Vaikka rakastan shoppailua ja uusia vaatteita, hankin siltikin edelleen melkein kaikki käytettynä. Ja syy tähän on se, että kirppareilta saa melkein yhtä hyvää kuin kaupastakin, puoleen tai kolmasosaan hintaan! Ja mikäs onkaan sen parempaa shoppailua? Saa samalla summalla monia vaatteita, kun liikkeestä saisi ehkä yhdet housut, jos niitäkään. Totta kai alusvaatteet ja esim. topit ostan uusina, but you got the point? 

Poikkeuksetta kaikki vaatteeni ostan Henkkamaukasta, Seppälästä tai kirppareilta. Muissa liikkeissä en edes jaksa käydä :D Olen muutenkin enemmän nettishoppailia, inhoan kuumia kauppakeskuksia, jotka pursuavat ihmisistä, ja jos kiinnostun jostain vaatteesta, on siitä useimmiten koot loppu. Netistä näkee suoraan onko kyseisen tuotteen kyseistä kokoa, nips ja naps, tilattu. Helppoa! Paljon miellyttävämpää tällä tavalla tilata kun sovitella tunkkaisissa sovituskopeissa ja sen jälkeen jonottaa puolituntia kassalle.
En ole oikein ikinä ollut mikään suuri muodin seuraaja. Puen päälleni sellaisia vaatteita, joista pidän ja joiden hinta on edullinen. Mutta, sana edullinen on aika kaksipiippuinen juttu. Esimerkiksi, joku asia, joka on toiselle edullinen on minulle taas mahdottoman kallis. Luin erästä blogia, jossa kirjoittaja sanoi löytäneensä todella edullisen mekon. Mekko oli mustavalkoraidallinen, aika tavallisennäköinen mekko. Ja hinta oli 70 euroa! Hänelle se oli edullinen, minä en edes harkitsisi sellaisen summan sijoittamista mekkoon. Itse löysin viikonloppuna aivan vastaavan mekon hintaan 9,95 ja sitä pidän edullisena!

 Raha on se joka ratkaisee, jos mammonaa olisi yli tarpeiden, panostaisin varmasti enemmän vaatteisiin, meikkeihin, itseeni. Enkä moiti niitä jotka näin tekevät. Mutta, joissain blogeissa oikein tuntee kuinka kirjoittaja elää yli varojensa ostamalla kalliita vaatteita usein, julkaisemalla näistä peiliteini kuvia blogissaan. Tiedän, että se kuuluu asiaan ja tiedän, että tälläistä kutsutaan muotiblogiksi. Mutta hei ihan oikeasti?

Kuva
Hah, taas karattiin omasta itsestäni omiin näkemyksiini. Minä siis en ole mikään muodin tai tyylin esikuva, minua ei itseasiassa kiinnosta tippaakaan onko vaatteeni burberryä tai vuittonia, vai h&m:ää tai seppälää. Minulla on parempiakin rahareikiä täytettävänä kuin ylihinnoitellut vaatteet :)

Enemmän arvostan DIY (Do It Yourself) blogi-virityksiä, missä luodaan vanhasta ITSE jotain uutta ja tyylikästä. Minusta tämä on ihan yhtä "muotia" kuin viidensadan euron laukutkin. Kuka tahansa voi kävellä kauppaan ja ostaa kivannäköisiä vaatteita, harva kuitenkaan pystyy vanhasta saamaan uudenveroista ja vielä parempaa. Minusta tämä on jo tyylikästä!

Kuva

Tässä mietteitä muodista, omasta tyylistä (tai tyylitajuttomuudesta), rahasta ja sen käytöstä, itsetekemisestä jne. Postauksen tarkoituksena ei ole loukata ketään muodista kiinnostunutta, vaan enemmänkin herätellä omia ajatuksia muodin, tyylin ja vaatteiden suhteen, koska ei minulla ole asiasta ollut oikeen minkäänlaista mielipidettä. Luen muutamia tälläisiä hyvin materialistisia blogeja, ja tykkään kyllä niistä. Mutta itse en voisi kuvitellakkaan julkaisevani "asu-kuvia" harvase päivä saatika esitellä vaatekaappini viidettä kertaa. Näissäkään ei ole mitään vikaa, mutta blogilta kaipaan pohdintaa, ajatuksia, syvällisyyttä, mutta myös välillä kevyempää tekstiä ja paljon kuvia. Jokapäiväistä, "tälläiset vaatteet mulla oli tänään päällä"-peilikuvaa, en kaipaa :)  

Eli vastaus ensimmäisessä kappaleessa olevaan kysymykseen:
Kyllä, olen pienibudjettinen, muodista mitään ymmärtämätön, peräkammarin tyttö, joka pukeutuisi vaikka jätesäkkiin kunhan se tuntuisi mukavalta. Liikun paljon verkkareissa, vierastan avonaisia vaatteita, hameita ja mekkoja, elämänmottona "farkut, t-paita ja converset", en käytä ikinä, missään tilanteessa (tai todella harvoin) korkkareita tai avokkaita. . En seuraa muotia, en lue cosmoa ja säntää lehden luettuani ostamaan uusimpia hitti-vaatteita vain koska lehtykäisessä sanottiin että se on "must". Olen jalat maassa pysyvä pihi, joka käyttää jokaisen vaatekappaleen loppuun asti. Kaikkissa legginseissä esimerkiksi reiät eivät haittaa niiden käyttämistä!  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti